Mitä tekoälyautomaatio maksaa talotekniikan yritykselle?

Tämä on ensimmäinen kysymys jokaisessa tapaamisessa, ja se on oikea kysymys. Tässä ovat hinnat ja tässä on tapa laskea itse, kannattaako se teillä.

Kolme hintatasoa

Taso	Hinta / kk	Mitä sisältää	Kenelle
Osaaminen	1 000 €	Neljä tuntia sessioita kuukaudessa, AI-championien valmennus, kirjalliset ohjeet	Yritys, joka haluaa väkensä osaavan käyttää tekoälyä kunnolla ennen kuin mitään rakennetaan
Työnkulut	6 500 €	Edellinen sekä yli kymmenen valmista automaatiota käyttöön ja 1–2 räätälöityä työnkulkua kuukaudessa	Yritys, jolla on tunnistettuja toistuvia prosesseja ja halu saada ne pois käsityöstä
Kumppani	alkaen 15 000 €	Edelliset sekä enemmän työtä paikan päällä ja koko liiketoiminnan säästökohteiden läpikäynti	Yritys, jossa on useita toimipisteitä tai riittävästi volyymia jatkuvaan kehittämiseen

Hinnat ovat alv 0 %. Kaikki tasot ovat kuukausisopimuksia yhden kuukauden irtisanomisajalla. Osaaminen-tasolla suosittelemme kolmen kuukauden jaksoa, koska lyhyemmässä ajassa valmennus ei ehdi tuottaa mitään — se on suositus, ei sitoumus.

Mistä hinta oikeasti muodostuu

Kolme asiaa nostaa hintaa:

Montako järjestelmää mukana on. Pelkkää sähköpostia koskeva työnkulku on nopea. Työnkulku, joka lukee tarjouspyynnön sähköpostista, hakee hinnat kolmelta toimittajalta, kirjaa tilauksen ERP:iin ja päivittää työmaan katelaskelman, koskee neljää järjestelmää — ja jokainen niistä on oma selvitystyönsä.

Onko rajapintoja. Jos järjestelmässä on kunnollinen rajapinta, työ on suoraviivaista. Jos ei ole, automaatio käyttää järjestelmää samalla tavalla kuin ihminen. Se toimii, mutta rakentaminen vie enemmän aikaa ja valvontaa tarvitaan enemmän.

Paljonko virhe maksaa. Automaatio, joka kirjoittaa sähköpostiluonnoksen ihmisen hyväksyttäväksi, saa joskus mennä vikaan. Automaatio, joka tekee 40 000 euron materiaalitilauksen, ei saa. Jälkimmäinen tarvitsee tarkistukset, rajat ja lokituksen — se on iso osa työtä, eikä siitä tingitä.

Laskukaava, jolla saatte oman lukunne

Tarvitsette kolme lukua:

1. Tunnit vuodessa. Montako tuntia yksi ihminen käyttää tähän viikossa? Kerro 45:llä ja tehtävää tekevien määrällä.
2. Todellinen tuntikustannus. Ei bruttopalkka tunnissa vaan sivukulut mukaan luettuna — käytännössä palkka × 1,3–1,5 jaettuna vuosityötunneilla. Työnjohtajalla tämä on Suomessa tavallisesti 45–70 €/h.
3. Automatisoitava osuus. Realistisesti 60–85 prosenttia tehtävästä, ei sataa. Poikkeukset jäävät ihmiselle, ja niin kuuluukin.

Vuosisäästö = tunnit vuodessa × tuntikustannus × automatisoitava osuus
Takaisinmaksuaika (kk) = (kuukausihinta × 12) ÷ vuosisäästö × 12

Esimerkki: materiaalitilaukset

Neljä työnjohtajaa, jokainen käyttää noin kolme tuntia viikossa materiaalien hintavertailuun ja tilaamiseen.

• Tunnit vuodessa: 3 × 45 × 4 = 540 h
• Tuntikustannus: 55 €/h
• Automatisoitava osuus: 75 %
• Vuosisäästö työajassa: 540 × 55 × 0,75 = 22 275 €

Tämän päälle tulee hankintahinnan säästö, ja se on yleensä isompi erä. Kun kilpailutus tehdään automaattisesti jokaiselle tilaukselle eikä vain isoille erille, hintaero on tavallisesti 1–2 prosenttia tilauksen arvosta kilpailutettavissa olevasta osuudesta. Miljoonan euron kilpailutettavalla volyymilla se on 10 000–20 000 euroa.

Yhdessä nämä näkyvät suoraan käyttökatteessa. Laskelma menee näin: materiaalihankinnat ovat 40–45 prosenttia liikevaihdosta, mutta niistä on aidosti kilpailutettavissa yleensä alle puolet, noin 20 prosenttia liikevaihdosta — lopuissa toimittaja on sidottu. Kun etu on 1–2 prosenttia vuosialennusten jälkeen, materiaaleista tulee 0,2–0,4 prosenttiyksikköä. Alihankinnan osuus vaihtelee; noin 20 prosentin osuudella ja 1–1,5 prosentin edulla siitä tulee 0,2–0,3 prosenttiyksikköä. Unohtuneiden tarjousten seuranta ja asiakkaiden säännöllinen kontaktointi tuovat 1–1,5 prosenttia lisämyyntiä, josta 25 prosentin katteella tulee 0,25–0,4 prosenttiyksikköä. Säästynyt työaika, varovaisesti arvioituna 3 500–5 000 tuntia vuodessa, tuo 1–1,4 prosenttiyksikköä — tosin viiveellä, kun vapautunut aika käytetään kasvuun. Yhteensä noin 1,5–2,5 prosenttiyksikköä eli 20 miljoonan euron liikevaihdolla 300 000–500 000 euroa vuodessa, josta hankinnat ja lisämyynti — 130 000–215 000 euroa — näkyvät suoraan kassassa.

Isompia lukuja näkee luvattavan, mutta ne eivät kestä tarkastelua: viiteen prosenttiyksikköön pääseminen edellyttäisi materiaalikustannusten leikkaamista yli kymmenellä prosentilla, eikä kukaan alalla usko siihen — eikä pidäkään.

Siksi Työnkulut-tasolla rakennetaan useampi työnkulku eikä yhtä: yksittäinen automaatio tuottaa oman hyötynsä, mutta vasta useampi yhdessä siirtää käyttökatetta mitattavasti. Ensimmäiset ovat käytössä alle kahdessa viikossa, joten hyöty alkaa kertyä samana kuukautena kun aloitetaan.

Mitä hintaan ei kuulu

Kuukausihintaan eivät sisälly kolmansien osapuolten käyttömaksut: kielimallit, automaatioalusta ja palvelimet. Ne laskutetaan toteutuneen mukaan ilman katetta, ja arvioimme ne ennen käyttöönottoa. Automaatioalustan ja palvelinten osuus on tyypillisesti kymppejä kuukaudessa. Palvelut voidaan hankkia teidän tai meidän nimiimme, ja kielimalli valitaan yhdessä teidän tarpeidenne mukaan.

Muuta ohjelmistoa ei tarvitse hankkia eikä nykyistä vaihtaa. Se on tarkoituksellista: uuden järjestelmän käyttöönotto on juuri se kustannus, joka kaataa nämä hankkeet.

Milloin kannattaa olla ostamatta

Jos toistuvaa toimisto- ja tietotyötä on vähän — vaikkapa alle kymmenen hengen yritys, jossa toimistotyötä tekee yksi ihminen osa-aikaisesti — kuukausihinta ei tule katetuksi. Sanomme sen mieluummin ensimmäisessä tapaamisessa kuin kuudennen laskun kohdalla.

Sama pätee, jos talossa ei ole ketään, joka pystyy käyttämään pari tuntia kuukaudessa yhteistyöhön. Automaatio, jolla ei ole omistajaa, lakkaa toimimasta ensimmäisen järjestelmäpäivityksen jälkeen.